Onko EARNilla tulevaisuutta?
EARN, European Academic and Research Network oli viitisen vuotta sitten nimens{ mukaisesti Euroopan tutkimusyhteis|n t{rkein tietoliikenneverkko. Yhdysvalloissa oli jo aiemmin rakennettu BITNET-niminen verkko, joka yhdisti korkeakoulujen keskuskoneina olleita IBM-koneita toisiinsa. EARN rakennettiin IBM:n merkitt{v{ll{ tuella samanlaiseksi verkoksi Eurooppaan.
Suomen ensimm{inen kansainv{linen tietoliikenneyhteys oli IBM:n maksama EARN-yhteys Helsingin teknillisest{ korkeakoulusta Tukholmaan. Se otettiin k{ytt||n 1985.
EARN-palveluihin ei ole kuulunut suora verkkoyhteys. Sen avulla on voinut v{litt{{ s{hk|postia ja siirt{{ tiedostoja.
Kaksi palvelua j{ljell{
EARN-verkko ulottuu useimpiin Euroopan maihin. EARN on sit{ paitsi m{{ritellyt alueekseen Euroopan lis{ksi L{hi-Id{n ja Afrikan ja siihen onkin liittynyt useita maita Euroopan ulkopuolelta. EARN on ollut aktiivinen It{-Euroopan maissa ja monet niist{ ovat hankkineet EARN-yhteyden.
L{nsi-Euroopan maat ovat EARNissa mukana, mutta melkein kaikki hoitavat EARN-liikenteen Internet-yhteyksien p{{ll{ eik{ erillist{ (fyysist{) EARN-verkkoa en{{ ole.
N{iden maiden kannalta EARN on siis supistunut varsinaisesta tietoliikenneverkosta muutamaksi verkkopalveluksi. S{hk|posti hoidetaan enimm{kseen muuta kautta, Internet-tyyppisen{ postina, mutta EARNilla on kaksi palvelua, joita edelleen tarvitaan: postilistaj{rjestelm{ LISTSERV ja tiedostonsiirto. Postilistaj{rjestelmi{ on toki muitakin, mutta LISTSERV n{ytt{{ olevan ainoa, joka todella kunnolla selvi{{ hyvin suurivolyymisista postilistoista.
EARNin tiedostonsiirto eroaa esimerkiksi ftp:st{ siin{, ett{ siirto ei tapahdu interaktiivisesti vaan samaan tapaan kuin s{hk|postin l{hetys. Siirtoa ei tarvitse j{{d{ odottamaan ja yksi k{ytt{j{ voi l{hett{{ tiedoston toiselle tuntematta t{m{n salasanaa. Ftp:ss{h{n k{ytt{j{n t{ytyy olla kirjottautuneena siirron kummankin p{{n koneeseen yht{ aikaa.
Ylisuuri organisaatio
EARNin merkitys tietoliikenteess{ on v{hentynyt vuosien mittaan. Sill{ on kuitenkin edelleen suurehko organisaatio, joka luotiin aikanaan pit{m{{n todellista siirtoverkkoa yll{. Nykyisell{{n sen kustannukset ovat kohtuuttomat parin verkkopalvelun organisoinnista. Eih{n esimerkiksi news-palveluakaan varten tarvita erillist{ organisaatiota. Miksi sitten EARNin reitityksen hoitamiseen?
Verkon yll{pidon kannalta on my|s tarpeettoman vaivalloista pit{{ yll{ tcp/ip-palveluiden lis{ksi t{ysin toisenlaisia verkkopalveluja, joiden osuus liikenteest{ ei ole kuin muutama prosentti.
EARN kuihtunee pois
EARN on selv{sti murenemassa. Jotkut maat, kuten Sveitsi, ovat ilmoittaneet eroavansa siit{ ja monet muut harkitsevat samaa. Jotkut n{ytt{v{n vain j{tt{v{n j{senmaksunsa maksamatta. EARNilla on kuitenkin my|s puolustajia, erityisesti It{-Euroopan ja L{hi-Id{n maat.
LISTSERV-tyyppist{ palvelua ollaan rakentamassa Internet-verkoon. On hyvin todenn{k|ist{, ett{ LISTSERV-j{rjestelm{ toimii melko pian Internet-verkossa ja muillakin laitteistoilla kuin IBM-keskuskoneet.
My|s tiedostonsiirrosta on ollut puhetta, mutta on mahdollista, ett{ sellaista palvelua ei tulla j{rjest{m{{n.
FUNET on edelleen EARNin j{sen eik{ ole tehnyt p{{t|st{ siit{ eroamisestakaan. On kuitenkin luultavaa, ett{ parin vuoden t{ht{imell{ EARN-palvelu joko tulee liian kalliiksi tai sitten EARN organisaationa kokonaan katoaa. 
EARN-verkkoon ei siis kannata liitt{{ uusia koneita, sen palvelujen k{ytt|{ ei kannata suositella uusille k{ytt{jille (postilistoihin voi toki silti liitty{) ja vanhojenkin k{ytt{jien tulisi harkita, miten esimerkiksi EARN-tyyppinen tiedostonsiirto voitaisiin hoitaa muuten.